Ripaus vihreää, ripaus kultaa

Matsu Aoshi kiiruhti pitkin Kyuden Ikoman katuja. Oli jo melkein keskipäivä ja aurinko alkoi näyttäytyä harmaiden pilvien takaa. Aamuinen sade oli tuonut kaupunkiin raikkaan tuoksun. Aoshi pysähtyi ihailemaan sateenkaarta joka piirtyi kaupungin yli. Iltapäivästä tulisi kaunis.

Saavuttuaan Kultaisen Köynnöksen majataloon Aoshin piti pysähtyä jälleen kerran ihmettelemään miksi niinkin huonossa kunnossa oleva rakennus oli valikoitunut joukkueen päämajaksi. Olihan sekä kaupungissa että sen ulkopuolella oikein miellyttävät parakit tällaista varten. Hänen silmänsä osuivat sakeaan nauttivaan Matsu Itoekoon. Jos ei muuta niin ainakin heidän saapumisensa tänne oli pelastanut majatalon. ´Missä hän on?´Aoshi kysyi. Itoeko viittasi päällään sisäpihan suuntaan ja Aoshi nyökkäsi.

Sisäpihan perällä kaksi uutta tulokasta harjoittelivat Ikoma Fumokin valvovan silmän alla. Fumokin ilme kertoi tarpeeksi. Hän ei ollut tyytyväinen näkemäänsä. Keskemmällä pihaa, lammen ja kiviasetelman välissä , Matsu Kyomi taisteli kuvitteellista vihollista vastaan. Aoshi jäi odottamaan, että heidän komentajansa huomaisi hänet. Samalla hän sai jälleen mahdollisuuden tarkkailla Kyomin keihään tanssia. Siinä oli jotakin erikoista kuten aina, eikä hän oikein saanut päähänsä mitä. Mutta mitä ikinä olikaan, tehokasta se oli.

´Mitä uutta Aoshi-chan?´ Matsu Aoshi tempautui takaisin todellisuuteen ajatuksistaan Kyomin puhutellessa häntä. Aoshi tunsi hyvin komentajansa ja tunnisti jo äänensävystä että Kyomi oli joko turhautunut tai vihainen.
´Minua pyydettiin kertomaan teille, että historioitsijat ovat valmiina teitä varten Gunso-sama.´ Aoshi sanoi.
´Pyydettiin, siis käskettiin. Hittoon Ikomat! Olen vastaillut heidän kysymyksiinsä jo kolme päivää. Olen bushi, en kurtisaani!´ Kyomi vuodatti, tehostaen puhettaan iskemällä yarinsa harjoitusmaalina käytettyyn heinäpaaliin.
´Sitä se sankarina oleminen teettää.´Aoshi kiusoitteli virnistäen.
Kyomi huokaisi päätään pudistaen ja viittasi kivellä lepäävään avattuun kirjeeseen, mitä Aoshi ei ollut aiemmin huomannutkaan. Aoshi katsoi Kyomiin kysyvästi ja sai vastaukseksi nyökkäyksen. Hän otti kirjeen ja luki sen nopeasti.
´Ét ole tosissasi Kyomi-chan!´Aoshi ei uskonut lukemaansa. Ei kesken harjoituskauden, ei nyt!
´Kyllä se vain niin on. Ensi viikosta lähtien otatte komennon Matsu Aoshi-san.´

Aoshi kyllä tiesi miksi Matsu Kyomi oli valittu tähän tehtävään. Hän tiesi minkävärinen veri hänen Gunsonsa suonissa virtasi Leijonan kultaisen lisäksi. Mutta tämä Akodo. Hänestä Aoshi ei ollut kuullutkaan.

´Minne matkaatte ensimmäiseksi?´Aoshi kysyi. Kyomi näytti miettivän hetken. todellisuudessa hän katsoi Nikutainsa olkapään yli jonnekin kauemmas. Aivan kuin hän näkisi enemmän kuin muut. Tapa mitä Aoshi ei oikein ymmärtänyt.
´Ensin päättämään keskusteluni Ikomien kanssa. Sitten Shiro Ashidakaan.´

Ripaus vihreää, ripaus kultaa

L5R: Tie tyhjyyden meressä Nortti