Sanoja tuulessa

Haikuja matkan varrelta

Ashidaka Katsuon ajatuksia tiestään Kakitan soturina runojen muodossa:

Vain lyhyt hetki
vuosisatojen taustaan
heijastuu varjo.
Muovaan sen kuvaksesi
Mitä muuta voin antaa?

Ensimmäinen luku

Jo musta pilvi,
joutaa taivaiseen jokeen.
synti tiedetty,
pelastus hiljetty,
valoisaan joutakoon.

Vaan synkkään jokeen,
syvän hurmeen punaiseen,
ikuisesti hukkuu.

Toinen luku

Ken tällä tiellä
tahtoo vanhaksi kulkea
teräs katkaiskoon
-
“Ja niin kukkivat kukat
Lopulta lakostuvat.
kuka tässä maailmassa
Olisi järkkymätön?
Turhuuden vuoristosolat
ylitin ne tänään
Enkä näe unelmia, turhuuden
Enkä järky tieltäni”
Nimetön ronin

Kolmas luku

Osaani pohtien
ylpeytensä kohtasin,
mieli tuulessa.

Tietäni pohdiskellen,
kauneutta etsiskellen
olematonta katson,
oppaana ylpeyteni,
Harhaanko astun?

Neljäs luku

Kirsikankukat
puhkeavat, näin ne jo,
liian vailla sinua.

Sanoja tuulessa

L5R: Tie tyhjyyden meressä Honk1n